IDEAS home Printed from https://ideas.repec.org/p/pst/studie/81.html

Työpaikkojen ja työntekijöiden vaihtuvuus Suomessa: Alueellinen näkökulma

Author

Listed:
  • Petri Böckerman

Abstract

Tutkimuksen tarkoitus on eritellä alueellista työllisyyttä ja luonnehtia siihen vaikuttavia tekijöitä (työpaikkojen syntymistä ja häviämistä sekä työntekijävirtoja) kattavalla toimipaikkatason aineistolla vuosina 1988–1997. Työmarkkinoiden bruttovirtojen tarkastelu tuottaa arvokasta tietoa työpanoksen sopeuttamisesta toimipaikkatasolla. Aluejakona käytetään maakuntia (NUTS3). Tutkimuksessa käsitellään yksityisen sektorin työmarkkinoita. Työpaikkojen syntymisaste ei ole ollut vuosina 1988–1997 keskimäärin alhaisemmalla tasolla Itä- ja Pohjois-Suomessa verrattuna Etelä-Suomen matalan työttömyyden maakuntiin. Vuosien 1991–1993 voimakasta kasvua maakuntien välisissä työttömyyden alue-eroissa voidaan selittää työpaikkojen häviämisasteen alue-erojen kasvulla. Työpaikkojen häviämisaste saavutti laman aikana korkeimman tasonsa Itä- ja Pohjois-Suomessa. Vuonna 1991 Kainuun työpaikoista hävisi lähes kolmasosa. Työpaikkojen syntymisasteen alue-erojen laajuus sitä vastoin pieneni 1990-luvun lamassa, koska työpaikkojen syntymisaste supistui suhteellisen tasaisesti kaikissa maakunnissa. Syvässä lamassa tapahtuneessa työpanoksen sopeuttamisessa on eroja maakuntien välillä. Kainuussa työttömyyden kasvua 1990-luvulla selittää sekä työntekijöiden palkkaamisen väheneminen että työntekijöiden irtisanomisten yleistyminen. Uudenmaalla työntekijöiden ulosvirtaus toimipaikoista kasvoi vuosina 1988–1989. Laman aikana irtisano(utu)misasteessa ei ole havaittavissa lainkaan nousua. Uudenmaan työttömyyden kasvua selittääkin yksinomaan rekrytointien väheneminen. Maakun-nan tasapainoisen kehityksen näkökulmasta rekrytointien väheneminen on “hel-pompi” tapa sopeuttaa työpanosta toimipaikkatasolla kuin irtisanomisasteen nousu taantumassa. Syynä tähän on se, että irtisanomiseen liittyy usein riski siitä, että työntekijän kiinnekohta työmarkkinoihin katkeaa pidemmäksi aikaa. Kansantalouden rakennemuutos on kirnuamisasteella tarkastellen erityisen voimakasta Uudellamaalla, jossa on samalla Manner-Suomen alhaisin työttömyysaste. Matalimmillaan kirnuamisaste on puolestaan Kainuussa, jossa on korkein työttömyysaste kaikista Suomen maakunnista. Työpaikka- ja työntekijävirtojen tarkastelu antaakin tukea näkemykselle, jonka mukaan Kainuun korkea työttömyys selittyy riittämättömällä rakennemuutoksella.

Suggested Citation

  • Petri Böckerman, 2001. "Työpaikkojen ja työntekijöiden vaihtuvuus Suomessa: Alueellinen näkökulma," Studies 81, Työn ja talouden tutkimus LABORE, The Labour Institute for Economic Research LABORE.
    • Handle: RePEc:pst:studie:81
    as

    Download full text from publisher

    File URL: https://labore.fi/wp-content/uploads/2001/04/Tutkimuksia-81.pdf
    File Function: First version, 2001
    Download Restriction: no
    ---><---

    More about this item

    Keywords

    ;
    ;
    ;

    Statistics

    Access and download statistics

    Corrections

    All material on this site has been provided by the respective publishers and authors. You can help correct errors and omissions. When requesting a correction, please mention this item's handle: RePEc:pst:studie:81. See general information about how to correct material in RePEc.

    If you have authored this item and are not yet registered with RePEc, we encourage you to do it here. This allows to link your profile to this item. It also allows you to accept potential citations to this item that we are uncertain about.

    We have no bibliographic references for this item. You can help adding them by using this form .

    If you know of missing items citing this one, you can help us creating those links by adding the relevant references in the same way as above, for each refering item. If you are a registered author of this item, you may also want to check the "citations" tab in your RePEc Author Service profile, as there may be some citations waiting for confirmation.

    For technical questions regarding this item, or to correct its authors, title, abstract, bibliographic or download information, contact: Aila Mustonen (email available below). General contact details of provider: https://edirc.repec.org/data/laborfi.html .

    Please note that corrections may take a couple of weeks to filter through the various RePEc services.

    IDEAS is a RePEc service. RePEc uses bibliographic data supplied by the respective publishers.