Terveysperusteisen elintarvikeverotuksen vaikutukset kansalaisten terveydentilaan ja terveyseroihin

Ylipainon mukaan tuomat sairaudet ovat nykyisin keskeisimpiä kansanterveyden ongelmia, ja ylipainoisten osuus on edelleen kasvussa. Ylipaino on huomattavasti yleisempää alhaisen sosioekonomisen taustan omaavien keskuudessa ja erityisen huolestuttava on lasten ja nuorten ylipainon yleistyminen. Samanaikaisesti makeisten ja virvoitusjuomien kokonaiskulutus on kasvanut ja niiden suhteellinen hinta on alentunut. Kasvisten ja ja hedelmien käyttö taas on edelleen ravintosuosituksia niukempaa. Tätä taustaa vasten on hyviä perusteita kysyä, voitaisiinko ylipainon yleisyyttä vähentää ja terveyttä muutenkin edistää ottamalla elintarvikeverotuksessa huomioon elintarvikkeiden terveysvaikutukset. Tässä tutkimuksessa tarkastelemme, miten sokeripitoisten tuotteiden verotuksen kiristäminen ja kasvisten, hedelmien ja kalan verotuksen keventäminen vaikuttaisi elintarvikemenoihin, niiden jakaumaan erityisesti eri tulotasoilla sekä tuotteiden kysyntään. Tämä toteutetaan estimoimalla moderni kysyntäjärjestelmään perustuva malli elintarvikkeille käyttäen suomalaista kulutusaineistoa. Kun eri elintarvikkeiden kysynnän muutos on selvillä, laskemme kuinka paljon esimerkiksi ruuasta saatavan energian määrä muuttuu, minkä jälkeen voidaan ravitsemusepidemiologisen tutkimuksen perusteella arvioida, millaisia vaikutuksia veromuutoksilla on ylipainoon sekä diabeteksen ja sepelvaltimotaudin yleisyyteen. Tulosten mukaan makeisten, virvoitusjuomien ja jäätelön kysyntä laskee tuntuvasti sokeriveron seurauksena. Tämä puolestaan vähentää ylipainoisuutta ja sen seurauksena tyypin 2 diabeteksen ilmaantuvuutta merkittävästi. Myös sepelvaltimotaudin ilmaantuvuus vähenee. Sokeriveron vaikutuksia voidaan pitää merkittävinä, varsinkin ksoka verosääntely maksaa hyvin vähän. Lisäksi tulokset antavat ainakin osittaista tukea sille, että sokeriveron vaikutukset voisivat olla keskimääräistä suurempia pienituloisilla joten sokeriveron avulla voidaan todennäköisesti vähentää terveyseroja. Vuoden 2011 alusta voimaan tulleen makeis-, virvoitusjuoma- ja jäätelöveron vaikutukset jäävät noin puoleen verrattuna sokeriveroon. Kasvisten, hedelmien ja kalan kysyntä kasva niiden verotuksen alentuessa, jolloin näiden elintarvikkeiden kautta saatavien suotuisten ravintoaineiden saannin kasvu alentaa sepelvaltimotaudin ilmaantuvuutta. ALV-alennusten mahdollinen haittapuoli on se, ettei kokonaisenergian saanti välttämätta alene, jos kuluttajat eivät riittävässä määrin korvaa muuta ravintoa mm. kalan syönnin lisääntyessä.