Työmarkkinoiden polarisaatio OECD-maissa

Työmarkkinoiden polarisaatiolla viitataan tavallisesti matalan ja korkean taito- tai koulutustason työntekijöiden välisen palkkahajonnan sekä työllisyys- ja työttömyysasteiden hajonnan kasvuun. Laajaa kannatusta nauttineen niin kutsutun transatlanttisen konsensuksen mukaan globalisaatio ja teknologinen kehitys ovat lisänneet korkean taitotason työntekijöiden suhteellista liikakysyntää, mikä on johtanut palkkahajonnan kasvuun Yhdysvalloissa ja muissa joustavien työmarkkinoiden maissa, mutta monissa Euroopan maissa työmarkkinoiden instituutiot ovat estäneet palkkaeron kasvun ja seuraukset ovat näkyneet ennemminkin työllisyys- ja työttömyysasteiden hajonnan kasvuna. Tässä katsauksessa osoitetaan, ettei transatlanttinen konsensus ole viime aikoina pitänyt paikkaansa varsinkaan työllisyyskehityksen polarisaation suhteen, mutta palkkahajonnan osalta sen mukaista kehitystä on ollut jossain määrin havaittavissa. Kansainvälisen kaupan osalta erityisesti teollisuuden ulkomaisten alihankintojen on nähty aiheuttavan polarisaatiota, mutta teknologinen kehitys näyttää olleen tärkeämpi tekijä, joskin se tulee ymmärtää laajemmin kuin pelkkänä tieto- ja viestintäteknologian yleistymisenä. Työmarkkinoiden instituutioilla on ollut palkkahajontaa kaventava ja polarisaatiota vähentävä vaikutus monissa Euroopan maissa. Arvioitaessa, mitkä olisivat tässä mielessä suotuisia instituutioita, on kiinnitettävä huomioita niiden vuorovaikutukseen ja yhdistelmiin.