Miten voin olla avuksi? Julkisen palvelun motivaation tutkimus voimakkaassa kasvussa

Julkisen palvelun motivaatiolla tarkoitetaan työntekijöiden pyrkimystä edistää oman etunsa sijasta muiden ihmisten kuten palveluiden käyttäjien, kansan, yhteiskunnan tai koko ihmiskunnan etua. Ajatus lienee kaikille tuttu mutta tieteellinen käsite ei, koska se on verraten uusi. Valtaosa sitä käsitelleistä tutkimuksista on ilmestynyt 2000-luvulla. Suomessa sellaisia ei ole tehty vielä lainkaan. Tämän kirjallisuuskatsauksen tarkoitus on tehdä julkisen palvelun motivaatiota ja sen tutkimusta tunnetuksi niin tutkijoille kuin laajemmallekin yleisölle. Julkisen palvelun motivaation olemassaolo on vahvistettu lukuisissa tutkimuksissa, ja ainakin kehittyneissä maissa se on vahvempi julkisen sektorin ja myös kolmannen sektorin työntekijöiden keskuudessa kuin yrityssektorilla. Sen vaihtelevien määritelmien ja mittarien kehittely johti tänä vuonna alan johtavien tutkijoiden konsensukseen ja validoituun mittariin. Siinä on neljä ulottuvuutta – viehätys julkiseen palveluun, sitoutuminen julkisiin arvoihin, myötätunto ja itsensä uhraaminen – joihin kuhunkin sisältyy neljä indikaattoria kyselytutkimuksia varten. Julkisen palvelun motivaatio on yleensä vahvempi naisilla kuin miehillä, ja myös iäkkäämmillä ja koulutetummilla se on muita korkeampi. Sen kanssa korreloivat myös usein perhetausta ja erilaiset yhteiskunnalliset instituutiot sekä työympäristön monet piirteet. Sitä saattavat heikentää byrokratia, työntekijän ja työympäristön tavoitteiden yhteensopimattomuus ja rahallisten kannustimien käyttöönotto. On joitakin viitteitä siitä, että Suomessa julkisen palvelun motivaatio olisi keskimääräistä heikompi kansainvälisessä vertailussa ja että hyvinvointivaltion laajeneminen on syrjäyttänyt sitä. Lukuisten tutkimusten mukaan julkinen sektori houkuttelee keskimääräistä vahvemman julkisen palvelun motivaation omaavia työntekijöitä ja nämä ovat tavallista vähemmän taipuvaisia irtisanoutumaan, mutta itse julkiset organisaatiot saattavat myös voimistaa sitä henkilöstössään. Joissakin tutkimuksissa se on todettu vahvaksi myös kolmannella sektorilla ja vapaaehtoistyössä. Ammateista se näyttää olevan voimakkaimmillaan hoiva- ja koulutusaloilla sekä johtavassa asemassa olevilla. Julkisen palvelun motivaatiolla ei ole tutkimuksissa todettu olevan minkäänlaisia haitallisia vaikutuksia. Selvimmät positiiviset vaikutukset on havaittu työsuoritusten tasoon ja työtyytyväisyyteen. Koska julkisen palvelun motivaatio ja rahalliset kannustimet kuten tulospalkkaus näyttävät olevan usein toistensa vaihtoehtoja, on tärkeä kysymys, kumpi niistä on kustannustehokkaampi ja johtaa parempaan laatuun. Kansainväliset tutkimustulokset tulospalkkauksen vaikutuksista tuottavuuteen julkisella sektorilla ovat olleet heikkoja. Tarvitaan lisää tutkimusta siitä, miten julkisen palvelun motivaatio vaikuttaa suorituksiin ja millaiset kannustimet edistävät sitä.