EU:n uusi postidirektiivi ja postimarkkinoiden kilpailuttaminen Suomessa

Tässä raportissa tarkastellaan, miten EU:n postidirektiivi heijastuu suomalaisille postimarkkinoille. Samalla arvioidaan myös postitoiminnan kustannusrakennetta, josta pitkälti määräytyy, miten ja millä ehdoilla kilpailua kannattaa postimarkkinoilla edistää. Erityinen huomio kiinnitetään siihen, miten epäyhteinäiset palvelun laatuun kohdistuneet vaatimukset – erityisesti postin jakelutiheyden osalta – ovat vaikuttamassa postimarkkinoihin ja yleispalvelun tarjoajan toimintaedellytyksiin. Lopuksi arvioidaan sitä, miten palvelun laatuvaatimuksia tulisi ottaa huomioon EU:n postidirektiiviä sovellettaessa. EU:n postidirektiivi on muuttamassa suomalaisia postimarkkinoita. Verrattuna nykykäytäntöön Itellan kilpailijoiden markkinoille tulon ehdot lieventyvät. EU:n postidirektiivi on kuitenkin väljä ja tulkinnanvarainen. Eniten ongelmia aikaansaa Suomen nykyisen postipalvelulain edellytys, että yleispalvelun tarjoaja jakaa tavallisen kirjepostin yhtenäisin hinnoin koko maassa. Tämä säännös yhdessä markkinoille tulon ehtojen väljentymisen kanssa on johtamassa markkinoille tuloon, joka ei perustu tehokkuuteen. Niin EU:n postidirektiivin soveltamisessa kuin muussakin lainsäädäntötyössä pitäisi säännösten kannustaa vain sellaiseen markkinoille tuloon, jossa uusi yritys on vanhaa tehokkaampi. Optimaalisessa käytännössä markkinoille tulijan on oltava selvästi hallitsevaa operaattoria (Suomessa Itella) tehokkaampi, jos toiminnan alkaminen edellyttää kiinteitä investointeja. Edellisen periaatteen vuoksi markkinoille tuloa laajamittaiseen – kaikki vaiheet sisältävään – postitoimintaan tuskin voidaan pitää yhteiskunnan kannalta suotavana. Markkinoille tulon voisi rohkaista osatoimintoihin, minkä seurauksena markkinoille tulija joutuisi turvautumaan hallitsevan operaattorin verkkoon. Tuolloin verkon vuokra tulisi asettaa sellaiseksi, että se kannustaisi vain tehokkaita yrityksiä tulemaan markkinoille. Alueellisesti yhteinäinen hinnoittelu voitaisiin turvata, jos yleispalvelun tarjoajan tappiot harvaan asutun alueen postitoiminnasta katettaisiin tiheään asutun alueen postitoiminnasta perittävällä verolla. Yleispalvelun tarjoajan verkon käyttömaksun ja tuotantoveron periminen on perusteltua silloin, kun uudet yritykset voivat joko ohittaa Itellan verkon kokonaan tai tulla markkinoille niin, että ne ostavat osan palveluista Itellalta (tai joltain toiselta operaattorilta). EU:n postidirektiivi laittaa koetukselle myös yleispalvelun tarjoajalta edellytettävän käytännön jakaa kirjelähetykset jokaisena arkipäivänä. Markkinoille tuloa ei voida sallia kokonaan eri konseptilla niin, että Itellan kilpailijat jakaisivat yritysten suurivolyymisia postilähetyksiä esimerkiksi parina päivänä viikossa samaan aikaan kuin Itella on velvoitettu jakamaan niitä jokaisena arkipäivänä. Postitoiminnan tuen (ja mahdollisessa tuotantoveron) perusteiden pitäisi nojautua sellaiseen standardiin yleispalvelun tarjoajan laadusta ja laajemminkin laatutasosta, joka vastaa nykyajan vaatimuksia. Tältä osin voisi ajatella postin kulkunopeutta määrittävän standardin nostoakin. (Liian matala standardi luonnollisesti tekee tilaa tehottomalle markkinoille tulolle). Nykytilanteessa tiheästi asuttujen ydinalueiden postitoiminnasta saatavilla voitoilla katetaan harvaan asuttuja alueita palvelevasta toiminnasta syntyneet tappiot. Postidirektiivin voimaantulon jälkeen tilanne vaikeutuu, sillä myös ydinalueiden postitoiminnasta uhkaa tulla tappiollista. Raportissa esitettiin laskelma siitä, miten Itellan kannattavuus kehittyy, jos EU:n postidirektiiviä sovellettaisiin ilmeisellä tavalla. Tässä laskelmassa oletettiin , että uudet markkinoille tulevat yritykset ohittaisivat itellan jakeluverkon ja ettei niiltä perittäisi mitään korvausta siitä, että ne keskittyvät toimimaan vain kannattavimmilla markkinalohkolla. Samoin oletettiin, että Itella jatkaa toimintaansa syrjäalueilla noudattaen vanhoja ehtoja. Laskelman mukaan Itellalle koituu tästä 150–175 miljoonan euron tappio. Sen kokonaiskannattavuus muodostuu lisäksi tappiolliseksi. Kilpailu alentaa palvelun hintaa tiheästi asutulla alueella noin 30 prosenttia. Postipalveluita ei hinnoiteltaisi enää alueellisesti yhteinäisesti, koska muun Suomen hintataso jää entiselleen.