Author
Abstract
Tässä raportissa tarkastellaan vuoden 2005 yritys- ja osinkoverouudistusta ja sen vaikutusta osinkotuloihin, sekä pohditaan Suomen nykyisen tuloverotuksen ongelmakohtia ja verojärjestelmän uudistamista. Raportissa tutkitaan osinkotuloissa ja osinkotulojen jakautumassa tapahtuneita muutoksia vuosien 2004 ja 2005 välillä. Osinkotuloja vertaillaan kaikkien osingonsaajien kesken sekä eri sosioekonomisissa ryhmissä. Osinkotuloja tarkastellaan yrittäjien, osakeyhtiön osakkaiden ja ylempien toimihenkilöiden ryhmissä sekä niiden henkilöiden osalta, jotka eivät kuuluneet mihinkään edellä mainituista ryhmistä. Lisäksi osinkotulojen muutosta tarkastellaan suurituloisimman yhden prosentin keskuudessa. Suurituloisten osalta tutkitaan myös verouudistuksen vaikutusta tulojen koostumukseen. Raportin toisessa osioissa tarkastellaan Suomen nykyisen osinko- ja pääomaverojärjestemän ongelmakohtia, ja tutkitaan eri vaihtoehtoja tuloverotuksen uudistamiseksi. Nykyjärjestelmän uudistatamista tutkitaan JUTTA-mikrosimulointimallien avulla. JUTTA-malli perustuu vero- ja sosiaaliturvalainsäädännön yksityiskohtaiseen mallintamiseen, ja sen avulla voidaan tarkastella veronmuutosten vaikutuksia muun muuassa keskimääräisiin veroasteisiin ja kerättyyn kokonaisveromäärään. Vaihtoehtoisissa veromalleissa keskitytään sellaisiin uudistuksiin, jotka kaventavat nykyistä suhteellisen pääomatuloveroasteen ja ylimmän ansiotuloveroasteen välistä suurta eroa. Osinkotuloissa ei tapahtunut monissa yhteyksissä ennakoitua merkittävää laskua kaikissa sosioekonomisissa ryhmissä verouudistuksen voimaan astumisen jälkeen. Erityisesti yrittäjien, ylimpien toimihenkilöiden ja suurituloisimman yhden prosentin osinkotulojen muutokset olivat pieniä. Toisaalta osakkaiden ja ryhmän muut osinkotulot laskivat. Nykyinen osinko- ja pääomatulojen verotus sisältää monia puutteita, ja verojärjestemän uudistamiselle on lähitulevaisuudessa tarvetta. Pääoma- ja ansiotuloveroasteiden eroa kaventamalla voidaan vähentää veroerosta aiheutuvaa tulojen muuntamisen kannustavuutta. Tässä raportissa esitellään verotuloneutraaleja tuloveromalleja, joissa ylintä ansiotuloveroastetta lasketaan ja pääomatulon veroastetta korotetaan. Lisäksi esitellään progressiivisen pääomatuloveron vaikutuksia eri tulokymmenysten keskimääräisiin veroasteisiin.
Suggested Citation
Handle:
RePEc:pst:report:15
Download full text from publisher
Corrections
All material on this site has been provided by the respective publishers and authors. You can help correct errors and omissions. When requesting a correction, please mention this item's handle: RePEc:pst:report:15. See general information about how to correct material in RePEc.
If you have authored this item and are not yet registered with RePEc, we encourage you to do it here. This allows to link your profile to this item. It also allows you to accept potential citations to this item that we are uncertain about.
We have no bibliographic references for this item. You can help adding them by using this form .
If you know of missing items citing this one, you can help us creating those links by adding the relevant references in the same way as above, for each refering item. If you are a registered author of this item, you may also want to check the "citations" tab in your RePEc Author Service profile, as there may be some citations waiting for confirmation.
For technical questions regarding this item, or to correct its authors, title, abstract, bibliographic or download information, contact: Aila Mustonen (email available below). General contact details of provider: https://edirc.repec.org/data/laborfi.html .
Please note that corrections may take a couple of weeks to filter through
the various RePEc services.