Maksuliikkeen katteensiirtojärjestelmät: Likviditeettitarpeet, vastapuoliriskit ja vakuuskäytännöt

Maksuliike on kaikkiaan nopeutumassa ja kansainvälistymässä voimakkaasti lähivuosina erityisesti euroalueella ja suurten maksujen osalta.Maksuliikkeen katteensiirtoon liittyvät vastapuoliriskit ja likviditeettitarpeet ovat myös keskustelun ja muutoksien kohteena.Katteensiirtokäytäntöjen ja järjestelmien reaaliaikaisuus ja tapahtumakohtaisuus tulevat merkittävästi muuttamaan toiminnan luonnetta ja teknisiä ratkaisuja. Päivärytmillä toimivista järjestelmistä ollaan siirtymässä jatkuvan toiminnan järjestelmiin erityisesti suurten maksujen käsittelyssä. Tämä tulee vaikuttamaan huomattavasti pankkien likviditeetin hallintaperiaatteisiin.Muutoksen suunta kohti välitöntä reaaliaikaista maksuliikettä näyttää vääjäämättömältä nykykehityksen valossa. Yleinen olettamus on, että bruttoperusteiset RTGS-järjestelmät vaativat enemmän likviditeettiä kuin nettopohjaiset järjestelmät. Likviditeetin tarve riippuu maksujärjestelmien rakenteista ja käsiteltävistä maksuvirroista.Maksuvirtojen yleinen tasaisuus vähentää likviditeettitarvetta.Likviditeettitarvetta voidaan ratkaisevasti vähentää maksujärjestelmärakenteiden valinnoilla, maksuvirtoja tasaavilla toimenpiteillä ja sopimalla markkinakäytännöistä.Keskuspankin hinnoittelu-, vakuus- ja vähimmäisvarantokäytännöt vaikuttavat myös vaihtoehtoisten järjestelmien edullisuuteen.Brutto- ja nettojärjestelmän kokonaisedullisuus riippuu siten tapauskohtaisista tekijöistä. Bruttojärjestelmää suosivia tekijöitä ovat vastapuolien erilaiset riskitasot, vastavuoroisuuden puute maksuliikenneriskeissä, maksuvirtojen päivänsisäinen tasaisuus ja päivänsisäisen ja päivien välisen likviditeettivaihtelujen yhtenäisyys.Nettojärjestelmiä suosivia tekijöitä ovat pienet ja samantasoiset vastapuoliriskit sekä rakenteellisesti epätasaiset maksuvirrat, jotka aiheuttavat suuria vaihteluita päivänsisäisessä likviditeettitarpeessa päivien välisten vaihteluiden pysyessä kuitenkin kohtuullisina. Nykyinen päivärytmiin kiinnitetty toimintatapa on myös keskittänyt huomion päivänkatkoon liittyvään likviditeettitarpeeseen. Jatkuvatoimisessa ympäristössä tarkastelu on yli aikarajojen ulottuva jatkumo.Pankkien likviditeetinhallinta operoi jatkossa tämän vuoksi aiempaa laajemmalla ja uudella aikaperspektiivillä. Suomalaisista nykyisistä katteensiirtoratkaisuista voidaan yleensä todeta, että tällä hetkellä ne kuluttavat huomattavia määriä likviditeettiä ja sisältävät laajojakin vastapuoliriskejä. Muuttamalla rakenteita voidaan tarvittaessa vapauttaa likviditeettiä ja vähentää vastapuoliriskejä.Tällaisista muutoksista on sovittu ja suomalaisten järjestelmien tilanne muuttuu oleellisesti lähiaikana.