Pankkien korkomarginaalit ja korkokatteet Pohjoismaissa

Selvityksessä tarkastellaan Pohjoismaiden pankkien korkomarginaa- lin ja suhteellisen korkokatteen (korkokate/tase) kehitystä viime vuosien ajalta. Korkomarginaali määritellään kunkin maan omassa valuutassa laskettujen luottojen ja talletusten keskikorkojen eroksi. Marginaalia arvioidaan lähinnä sopimuskorkojen osalta.Norjan ja Suomen osalta on voitu laskea myös järjestämättömien saamisten vaikutus toteutuneeseen korkomarginaaliin.Korkomarginaalia on Suomen ja Ruotsin osalta pystytty arvioimaan myös sektoreittain. Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa korkomarginaali nousi rahoitusmarkkinoiden liberalisoinnin yhteydessä 1980-luvun jälkipuoliskolla, Ruotsissa selvästi eniten.Kuluvan vuosikymme- nen alussa marginaalit kääntyivät selvään laskuun.Suomessa tapahtui kuitenkin tilapäinen nousu pankkikriisin pahimpina vuosina 1992 1993, mutta sen jälkeen marginaali on laskenut Suomessakin.Tanskan pankkien korkomarginaali on ollut Pohjois- maiden alhaisin.Vuodenvaihteessa 31.12.1994 marginaalit olivat seuraavat: Tanska 4.2 %, Norja 4.4 %, Suomi 4.9 % ja Ruotsi 5.7 %. Korkomarginaalien lasku viime aikoina johtuu mm. pankkikil- pailun lisääntymisestä ja luoton kysynnän vähäisyydestä.Pankkien parantunut kannattavuus mahdollistaa marginaalien alentamisen. Pohjoismaiden pankkien suhteelliset korkokatteet ovat kohonneet pankkikriisin hellittäessä.Korkojen nousu viime vuonna heikensi kuitenkin suhteellisia ja pääosin absoluuttisiakin korkokatteita.Suomessa suhteellinen korkokate nousi viime vuonna johtuen lähinnä pankkien taseen supistumisesta.Suomessa on selvästi Pohjoismaiden alhaisin suhteellinen korkokate.