Työttömyyden ennustaminen lyhyellä aikavälillä

Työttömyyden kasvu oli vuoden 1991 syksyllä yllättävän voimakasta. Työttömyys lisääntyi aluksi teollisuudessa ja rakennusalalla, ja on sen jälkeen kasvanut selvimmin kotimaisessa suljetussa palvelusektorissa. Kevään kuluessa on mielenkiinto kohdistunut siihen, onko työttömyyden kasvu jo pysähtynyt. Tässä selvityksessä tarkastellaan työttömyyden ennustamista ns. rakenteellisten aikasarjamallien avulla sekä työttömyyden mittaamiseen liittyviä ongelmia. Työttömyysasteen kehitys jaotellaan mallien avulla odottamattomiin yllätyksiin ja ennakoitaviin osiin (trendi ja kausivaihtelu). Ennusteet muodostetaan jatkamalla trendiä ja kausivaihtelua eteenpäin. Näiden mallien avulla analysoidaan työttömyyden kehitystä ja rakennetta. Tulosten mukaan työttömyysaste käyttäytyy lyhyellä aikavälillä epävakaan trendin mukaisesti. Tästä syystä työttömyyttä on mahdotonta ennustaa pelkästään työttömyysasteen oman historiallisen kehityksen perusteella. Työttömyysasteen lyhyen aikavälin nouseva trendi loiveni selvästi kevään kuluessa. Vaikka aikasarjamallit ennakoivat työttömyyden kasvun pysähtyvän ainakin tilapäisesti kevään aikana kausivaihtelun seurauksena, työttömyysasteen lievä aleneminen kevään kuluessa ei kuitenkaan vielä kääntänyt työttömyystrendiä laskusuuntaan. Malliennusteiden osuvuus ei ole kuitenkaan ollut hyvä, sillä ennustevirheet olivat selvästi estimoitujen 95 prosentin luottamusvälien ulkopuolella. Näin ollen työttömyyden muutokset ovat olleet vielä keväällä rakenteellisten aikasarjamallien valossa yllätyksellisiä. Suomessa työttömyyttä mitataan kahden toisistaan poikkeavan indikaattorin avulla. Työministeriö julkaisee kuukausittain työttömien lukumäärän joitakin viikkoja aikaisemmin kuin Tilastokeskus. Työministeriön julkaisemaa työttömyysastetta voidaan näin ollen käyttää apuna ennakoitaessa Tilastokeskuksen julkaisemaa työttömyysastetta. Työministeriön työttömyysaste reagoi myös nopeammin lomautettujen ja lyhennetyIlä työviikolla olevien työttömien määrän muutoksiin. Estimointikokeilujen perusteella lisäselittäjien käyttö - mm. bruttokansantuotteen kuukausikuvaaja tai teollisuustuotannon volyymi - parantaa selvästi työömyysennusteiden keskimääräistä osuvuutta 3-4 kuukauden horisontilla. Malliennusteen mukaan työttömyys vähenee jo syksyllä, jos tuotannon kasvu jatkuu nopeana.